Eduskunta vieraili Suomen elokuvasäätiössä keskiviikkoiltana. Noin 70 kansanedustajaa ja virkamiestä kokoontui elokuvasäätiön auditorioon Helsingin Katajanokalle kuulemaan suomalaisen elokuva-alan mahdollisuuksista ja haasteista.

Tilaisuuden aluksi vieraille esitettiin traileri ensimmäisestä kotimaisesta 3D-tuotannosta Muumi ja punainen pyrstötähti, jossa perinteisestä huopa-animaatiosta on luotu kolmiulotteinen maailma.

Elokuvasäätiön toimitusjohtaja Irina Krohn toivotti vieraat tervetulleiksi ja kiitti kansanedustajia kiinnostuksesta elokuva-alaa kohtaan. Puheessaan Krohn halusi nostaa esille kolme tärkeää kysymystä elokuvateollisuuden tulevaisuuden kannalta: Yleisradion aseman kotimaisen elokuvan rahoittajana, ulkomaisten tuotantojen saamisen Suomeen verohelpotuksilla sekä hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen.

” Yleisradio on Suomen suurin valkokangas ja sen rooli elokuvien rahoittajana osa kansallista kulttuuripolitiikkaa. Elokuvataide ja tv-draama toimivat hedelmällisessä symbioosissa missä yhden osa-alueen vahvistaminen vahvistaa myös kokonaisuutta. Ikävä kyllä sama on myös kääntäen totta; yhden osa-alueen heikentäminen vaarantaa myös toisen mahdollisuuksia. Poistuva resurssi ei siirry vaan katoaa pois luovalta sisällöntuotantoalalta.” Krohn totesi ja toivoi, että kotimaisten elokuvien rahoittaminen kirjattaisiin selkeästi yhdeksi Yleisradion tehtävistä.

Krohn ehdotti myös, että Valtionvarainministeriö selvittäisi mahdollisuuden verohelpotusmallin luomiseksi Suomeen. Verohelpotukset esimerkiksi arvonlisäveronpalautuksen muodossa parantaisivat Suomen mahdollisuuksia kilpailla ulkomaisista elokuvatuotannoista. Luontonsa ja varsinkin toimivan infrastruktuurinsa puolesta Suomi on houkutteleva kuvauskohde erilaisille tuotannoille, mutta on jäämässä pahasti jälkeen muista Euroopan maista, jotka pystyvät kilpailemaan näillä verohoukuttimilla. ”Suomessa alihyödynnetään elokuva-alalle mm. koulutuksen muodossa tehtyjä investointeja” Krohn kertoi.

Puheensa lopuksi Krohn otti esille tekijänoikeuskorvauksen eli ns. hyvitysmaksun, joka on tärkeä osa audiovisuaalisen tuotannon rahoittamista: ”Suomen hyvitysmaksujärjestelmä on jäänyt jälkeen niin tekniikan kuin kuluttajakäyttäytymisen kehityksestä. Kulttuurituotteiden kulutus on noussut räjähdysmäisesti, mutta vanhentuneisiin tallennusmuotoihin perustuva hyvitysmaksujärjestelmä on romahtanut.” Teleoperaattorien liikevaihto kiinteiden tiedonsiirtoverkkojen osalta on jo miljardiluokkaa ja koko ajan kasvussa. Krohn toivoikin, että lainsäädännössä ei enää ”katsottaisi vanhojen VHS kasettien lillukanvarsia vaan käännettäisiin katse sisällön liikkumisen suureen virtaan”.

Elokuva-alaa esiteltiin vieraille laajemminkin. Säätiön kotimaan levityksen päällikkö Harri Ahokas avasi elokuva-alan digitalisoitumisen tuomia mahdollisuuksia ja kansainvälistymis- ja kehittämispäällikkö Petri Kemppinen esitteli kansainvälisesti menestyksekkään tuotantoprosessin Niko – lentäjän pojan tapauksen avulla. Tuotantoneuvoja Miia Haavisto kertoi lyhyt- ja dokumenttielokuvien merkittävistä katsojamääristä Suomessa. Elokuvasäätiön rahoittamat tuotannot saavat vuosittain yli 10 miljoonaa katsojaa televisiokanavilla.

Tilaisuuden päätteeksi kansanedustajat katsoivat Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro -dokumenttielokuvan, joka saa ensi-iltansa 26.3.