 Kotimaista vaihtoehtoista rock-musiikkia takonut Turun Romantiikka teki vuosina 1999-2006 kolme pitkäsoittoa ja keikkaili runsain mitoin. Kun sitten bändiä oltiin kutsumassa Euroopankiertueelle, päättivät yhtyeen jäsenet, että oli muutoksen aika. Nimi vaihtui, ja vaihtui myös esityskieli. Turku Romantic Movement oli syntynyt. Bändi kiersi uuden nimensä kanssa Euroopassa ja päätyi vuonna 2007 levyttämään albumin "Noise & Confusion". Kiertueen jälkeen piti vaihtaa vähän kokoonpanoa ja nyt bändi sitten julkaisee toisen pitkäsoittonsa, joka kantaa ytimekkäästi nimeä "Turku Romantic Movement".
Perusasioiden äärellä ollaan, suoraa rokkia väännetään. Aloitusraita "Daily Planet" alkaa ihanalla feedbackillä, ja itse biisikin on sangen napakka veto. "Zero Nine" on tulkinnallisesti mukavan rosoinen, ja fiilis nouseekin jo korkealle. Tiputus onkin kova, kun tympeä "Moneypulation" lakaisee saavutetun tason roskakoriin. Suvannossa ollaan "Black Beach":in ajan, eikä "It's Another Massacre, Motherfucker!" rokkipalana pysty nostamaan tunnelmaa tasolle, jonne pitäisi päästä. "Nothing At All":in poljento vetää taas jo vähän mukaansa, mutta kappaleesta löytyvä torvisovitus sitten latistaakin jälleen kerran. On sangen vaikea enää päästä mukaan fiilikseen, kun jokaisessa biisissä tuntuu olevan kelpomateriaalia, mutta aina joku asia tökkii pahasti. "The Return of the Carpenter" sentään tuntuu olevan lähes miellyttävä pala, mutta siitäkin löytyy osa, joka taas kerran on hieman luotaantyöntävä...
Aika kevyt kattaus tämä levy on. "Turku Romantic Movement" omaa kyllä tyylitajua, mutta ontuu monissa kohdissa vähän turhan paljon. Muutamat sovitusideat, sanoitukset ja niiden tulkinta, sekä levyn kokonaisuuden hajoaminen tekevät siitä varsin tympeän kokemuksen. Koetin löytää musiikista sitä jotain, joka pitäisi otteessaan ja saisi haluamaan tätä lisää, mutta uusintakuuntelut eivät muokanneet mielipidettä juurikaan. Itselleni ei siis aivan kolahtanut.
Jari Järvi for Smackthejack
Photo copyright by Fading Ways Finland, 2009 |
