 Australialaissyntyinen Kylie Minoque on ollut musiikkibisneksessä jo parisenkymmentä vuotta. Hänelle on kertynyt runsaasti menestystä ja kunniaa. Arvostelin jokin aika sitten hänen musiikkivideoita sisältävän DVD:n, jossa esiteltiin lähinnä hänen alkuajan ja 90-luvun puolen välin tuotantoa. Nyt joulumarkkinoille on putkahtanut uusi kokoelma "Ultimate Kylie", jonka pitäisi olla täydellinen kokoelma neitosen tuotannosta. Mitä tämä kokoelma sitten loppujen lopuksi sisältää?
Ensimmäinen levy sisältää lähinnä menestyksekkään tuottajatrion Stock-Aitken-Waterman tuottamia kappaleita. Aloitusraitana kuullaan 90-luvun alun hitti "Better the Devil You Know", joka nousi Englannin singlelistalla toiseksi. Se on tyyliltään paljon aikuismaisempaa kuin mitä seuraavina kuultavat varhaisemmat kappaleet (mm. The Loco-Motion I Should Be So Lucky). Onneksi tämä levy kuitenkin sisältää SAW:lle tuotettua myöhäisempää tuotantoa, joka osoittaa Kylien olevan kunnon tanssimusiikkidiiva. Parhaimpia bailuraitoja ovat juuri 90-luvun vaihteen hitit Step Back In Time, Shocked ja What Do I Have to Do.
Toinen levy puolestaan sisältää tuoreempaa tuotantoa, vaikka kyllä tänne on livahtanu muutama 90-luvun hittikin. Levy käynnistyy aivan tuoreella hitillä I Believe in You, joka ei juurikaan eroa Kylien 2000-luvun tuotannosta. Itseasiassa se on melko tylsä aloitusraita koko levylle, mutta sen jälkeen aletaan päästä vauhtiin, kun kaiuttimista kajahtaa Can't Get You Out of My Mind. Se pyyhkäisi korvista töhnät ulos ja jalkaa alkaa vipattamaan siihen tahtiin, että pakko päästä kohta joramaan. No, ei nyt sentään vielä, mutta kohta. Maukkaita biletysbiittejä tarjoilevat mm. seuraavat biisit Love at First Sight ja Spinning Around, ja Kylien seksikäs ääni sopii erinomaisesti Bond-tunnarimaiseen biisiin Confide in Me, joka sopisi erittäin hyvin brittiagentin seikkailuelokuvan alkubiisiksi. Jos puolestaan haluaa vähän rokata, niin löytyy kokoelmalta myös Kids, jonka Kylie heittää herkullisesti Robbie Williamsin kanssa. Herkempää tuotantoa on taas duetto Nick Cavenin kanssa biisissä Where the Wild Roses Grow.
"Ultimate Kylie" on aivan mainio paketti biletysmusiikkia, mutta ikävä kyllä sitä ei kuitenkaan voi kuunnella pitkään, sillä varsinkin 2000-luvun kappaleisiin kyllästyy tasapaksuisuuden takia melko pian. Ensimmäisen levyn saundi on huomattavasti vauhdikkaampi ja mukaansatempaavampi. Kenelle tämä kokoelma on sitten tarkoitettu? Ainakin allekirjoittaneen mielestä kyseessä on tavallinen rahastuskeino, sillä kokoelma ei sisällä mitään uutta mullistavaa kappaletta, jota se olisi kaivannut. Kuten jo aiemmin sanoin, 90-luvun alun tuotanto kuulostaa yhä tuoreelta ja toimii erinomaisesti vielä tänäkin päivänä. Joten jos jotakin huonoa, niin on tällä kokoelmalla hyvääkin.
Jukka L. Savolainen for smackthejack
Photo's Copyright by Parlophone Records, 2004 |
