Espanjalainen Pedro Almodóvar tunnetaan kai vieläkin parhaiten väkeä tulvivista, meluisista farsseistaan (esim. Naisia hermoromahduksen partaalta), vaikka ohjaaja on jo jonkin aikaa tehnyt pienimuotoisempia ja synkempiä elokuvia. Miehen uusin, Särkyneet syleilyt, liikkuu liki film noir –tunnelmissa.

Elokuva kertoo 14 vuotta sitten auto-onnettomuudessa sokeutuneesta elokuvaohjaajasta, Mateosta (Lluís Homar), joka nykyisin tekee käsikirjoituksia ja käyttää nimeä Harry Caine. Hän kuulee miljonääri Martelin (José Luis Cómez) kuolleen ja alkaa selvittää, mitä tuolloin vuosia sitten oikein tapahtui. Harry oli rakastunut Martelin Lena-vaimoon (Penélope Cruz), joka oli mennyt miljonäärin kanssa naimisiin pelkästään saadakseen hoitoa syöpäsairaalle isälleen. Lena yritti luoda uraa Harryn ohjaamassa kevyessä komediassa (muistuttaa muuten aika paljon Amodóvarin omaa Naisia hermoromahduksen partaalla –elokuvaa..), rakastui Harryyn, mutta kuoli samassa onnettomuudessa, missä Harry sokeutui.

Pohjimmiltaan Särkyneet syleilyt kai kertoo elokuvien tekemisestä, mutta ainakaan minulle ei oikein selvinnyt mitä se siitä varsinaisesti kertoo. Särkyneet syleilyt sisältää viljalti viitteitä sekä Almodóvarin omiin että myös muiden elokuviin (esim. Peeping Tom), joita sinänsä on hauska bongailla, mutta jotka eivät välttämättä tee hyvää elokuvan rakenteelle. Ihan ohjaajan hanskassa ei pysy myöskään monimutkainen juoni ja eri aikatasojen yhdistely. Kuten aina Almodóvarin ohjaamana, Cruz on erinomaisen hehkuva ja muutenkin hyvä naispääosassa; Lluís Homar sen sijaan tekee roolinsa sen verran vähän roolinimensä mukaisen hurrikaanimaisesti, että vaatii työtä uskoa hänen olleen hullun rakkauden toinen osapuoli. Ei parasta Almodóvaria.

Vesa Skaffari for smackthejack

Photo’s Copyright by Focus Features, 2009